Otsikko kuvaa vahvasti mielentilaani. Olen tänään käyttänyt tunnin siihen että puran töitäni ja tulen todennäköisesti käyttämään vielä toisenkin tunnin saman puuhan parissa. Ystäväni tilasi minulta kahdet sukat, toiset ovat vielä niin keskeneräiset etten ole niistä ainuttakaan kuvaa ottanut, mutta ne toiset. Niitä olen neulonut viimeisen kuukauden jollen jopa ylikin. Lauantai iltana sain vihdoin toisen sukan valmiiksi ja silloin iski todellisuus vasten kasvoja. Toisen sukan syndrooma muutti muotoaan ja lopputulos on tiukempaa kuin ensimmäisessä sukassa. Joudun siis purkamaan toisen sukista ja aloittamaan sen alusta. Toisinsanottuna tulen neulomaan ainakin kahden viikon ajan tätä mallia.
Hiihtolomakin oli onneksi tuossa pari viikkoa sitten ja pikkusiskoni tilasi minulta itselleen kahdet sukat. Teimme sopimuksen että hän tuo minulle teetä Turun kauppakamarilta ja minä teen hänelle kahdet villasukat. Niissä ei kauaa nokka tuhissut, perussukkia kun olivat. Langat sain serkulta ja sukat lähtivät turkuun siskon jalkoja lämmittämään syyslomaviikon torstaina. yllättävän mukava projekti vaikka tulinkin siihen tulokseen että perussukat eivät ole minun juttu. Aivan liian tylsää.
Syysloma viikolla valmistui myös Kyjy-listalta jotain nimittäin Bonsai Shaali. Tämän shaali meni naapurin ihastuttavalle vanhalle rouvalle joka on aina niin kovin ystävällinen minua kohtaan, vaikka näytänkin lähinnä peikolle joka syö pikkulapsia aamupalaksi, joten päätin yllättää hänet huivilla. välillä on vain laitettava hyvä kiertämään.
Lanka: Novita rose mohair
langanmenekki: 77g
Lisäksi eilen valmistui yks työ joka on ollut pitkään kesken. Aloitin morsiammen shaalin jälkeen neulomaan pientä pöytäliinaa morsiammen äidille. Se valmistui vasta nyt kun on ollut hieman näitä muita projekteja ja piti hieman kerätä mielenkiintoa tekemään kyseisen shaalin ohjeella yhtään mitään.
-Keikkudo
